Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

21.8.2026 09:28 ・ Päivitetty: 21.8.2026 09:28

EU sääntelee jatkossa myös poliitikkojen tuottamaa tekoälysisältöä

iStock

Uusi tekoälyä koskeva EU-sääntely velvoittaa nyt yrityksiä ja sisällöntuottajia tuomaan selkeästi ilmi, kun ne tuottavat sisältöä tekoälyn avulla. Yritysten on myös varmistettava, että käyttäjälle ilmoitetaan, kun hän käy suoraa keskustelua tekoälyn kanssa tekoälyjärjestelmien kuten esimerkiksi chattibottien kautta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Pahimmillaan velvoitteiden laiminlyönnistä voi napsahtaa maksimissaan jopa 15 miljoonan euron seuraamusmaksu. Yrityksillä tämä voi olla enintään kolme prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

- Ensisijainen tavoitteemme on kuitenkin ohjeistaa ja neuvoa ja antaa näille toimijoille mahdollisuus korjata toimintaansa, liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtaja Jenni Koskinen kertoo STT:lle.

ELOKUUSSA voimaan astunut sääntely ei pääasiassa koske yksityishenkilöiden tekemää tekoälysisältöä. Säännöt kuitenkin velvoittavat esimerkiksi somevaikuttajien tai poliitikkojen sosiaaliseen mediaan tekemää ammatillista sisältöä.

Suomessa Traficom valvoo tekoälyn käyttöä ja sillä tuotettua sisältöä. Valvonta pohjautuu EU:n tekoälyn avoimuusvelvoitteisiin, jotka tulivat voimaan 2. elokuuta.

Koskisen mukaan jokainen velvoitteiden epäilty laiminlyönti tai niiden puutteellinen noudattaminen arvioidaan Traficomissa tapauskohtaisesti. Mahdollisesta puutteellisesti merkitystä tekoälysisällöstä voi tehdä ilmoituksen Traficomille.

Velvollisuus ilmoittaa tekoälyn käytöstä koskee Traficomin ohjeistuksen mukaan lisäksi tekoälyllä tuotettuja tai muokattuja tekstejä, joiden tarkoituksena on tiedottaa yleisölle yleistä etua koskevista asioista. Tämä voi siis koskea esimerkiksi ministeriöiden tai pelastusviranomaisten kansalaisille suunnattua viestintää.

KÄYTTÄJÄN on myös ilmoitettava selkeästi, jos julkaistu sisältö on EU:n tekoälyasetuksessa tarkoitettu syväväärennös, ohjeistuksessa kerrotaan. Syväväärennöksen eli deepfaken avulla esimerkiksi tunnetun poliitikon kasvoilla voidaan tuottaa puhetta, jota tämä ei ole todellisuudessa koskaan sanonut.

Yrityksillä on myös velvollisuus kertoa tekoälyjärjestelmälle altistuville ihmisille esimerkiksi biometrisen tunnistuksen käytöstä.

Biometrisellä tunnistuksella tarkoitetaan toimintoja, joilla ihminen tunnistetaan jonkin hänen fyysisen ominaisuutensa perusteella. Yleinen esimerkki tästä on useissa älypuhelimissa käytössä oleva kasvojentunnistus, jonka avulla esimerkiksi puhelimen lukituksen voi aukaista.

TIETYT tekoälyllä tuotetut tai muokatut sisällöt on uusien sääntöjen mukaan merkittävä. Tekoälyllä tehty sisältö voidaan merkitä esimerkiksi vesileimoilla. Ennen 2. elokuuta markkinoille saatettujen tekoälyjärjestelmien tarjoajien on täytettävä tekoälymerkintää koskeva vaatimus siirtymäajan jälkeen 2. joulukuuta mennessä.

Traficomin ohjeistuksen mukaan kuitenkaan kaikkea tekoälyllä tuotettua sisältöä ei tarvitse merkitä. Tämä poikkeus koskee tekoälyllä tuotettuja sisältöjä, jotka eivät ole niin todentuntuisia, että ne voisivat antaa virheellisen käsityksen niiden aitoudesta.

Aliisa Uusitalo/STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU